Volkaanoo

Volkaanoonni addunyaa irra caalaan isaanii dhuma gabatee tektoonikii irratti argamu, keessumaa gabatee walitti dhufeenyaa bakka gabatee galaanaa tokko gabatee galaanaa ykn ardii biraa jalatti gadi bu’u keessatti. Volkaanoonni akkaataa dho’iinsa isaanii, boca isaanii fi gosa laavaa fi meeshaalee volkaanoo isaan oomishanii irratti hundaa’uun ramadamu:

Volkaanoowwan Gaachana(Shield Volcanoes): Volkaanoonni kun cinaacha bal’aa fi suuta garagaltee guddina isaaniitiin kan beekaman qabu. Isaanis dhangala’aa laavaa dhangala’aa kuufama kan kallattii hundaan babal’atee qilleensa giddugaleessaa irraa kan uumamanidha. Volkaanoonni gaachanaa dho’iinsa guddaa osoo hintaane, garuu dho’iinsa dhangala’aa wajjin walqabatu qabu, bakka laavaan dhaabbataan fi callisee yaa’u. Fakkeenyi volkaanoo gaachana ta’e tokko, Mauna Loa kan Hawaayitti argamu yoo ta’u. Volkaanoon kun oca bal'aa, gaachana fakkaatu qaba.

Strato-volcanoes (Composite Volcanoes): Istiraatoovolkaanoowwan yeroo baay’ee boca koonii kan qaban yoo ta’u, dho’iinsa hamaadhaan kan beekamanidha. Gaarri Fujii Jaappaan keessatti argamu fakkeenya beekamaa stratovolcanooti. Yunaayitid Isteetis keessatti gaarri Seent Heeleens stratovolcano beekamaa kan biraa yoo ta’u, bara 1980tti dho’iinsa balaa guddaa geessise.

Kooniin Siindirii(Cinder Cones): Volkaanoon kun akkaataa idileetti boca simeetarikii fi cinaacha cirrachaa qabu. Fakkeenyi tokko, Paarikutiin Meeksikootti argamu yoo ta’u, volkaanoo addunyaa kanarraa dargaggoota ta’an keessaa tokko jedhamee fudhatama.

Calderas: Calderas jechuun gadi bu’iinsa gurguddaa boca bishaan kuufamaa kan qaban yoo ta’u, yeroo volkaanoon dho’iinsa guddaa booda ykn godni maagmaa duwwaa ta’ee kufe uumamudha. Daayameetira kiiloo meetira hedduu ta’uu kan danda’an yoo ta’u, yeroo baay’ee bishaan ykn meeshaa volkaanootiin kan guutaman dha. Kaaldaroonni gosoota volkaanoo adda addaatiin uumamuu kan danda’an yoo ta’u, dho’iinsi isaanii baay’ee dhoo’uu danda’a. Ameerikaa keessatti kan argamu Yellowstone Caldera fakkeenya beekamaadha. Naannoo bal'aa kan hammate yoo ta'u, amala ji'ooteermaaliifi Paarkii Biyyoolessaa Yellowstone keessatti argaman waliin walqabatee jira.

Volkaanoowwan ciccitaa(Fissure Volcanoes): Volkaanoo boca koonii dhuunfaa qaban irraa adda ta’ee, volkaanoonni ciccituu caccabaa dheeraa qoorqoorroo lafaa keessatti kan uumaman yoo ta’u, kunis ciccitaa jedhamuun beekama. Isaanis sochii volkaanoo bal’aa wajjin kan walqabatan yoo ta’u, dho’iinsa dheeraa, sararaan kan laavaa naannoo bal’aa irratti babal’atu uumuu danda’u. Fakkeenyi sirna volkaanoo ciccituu (fissure volcano system) inni guddaan gammoojjii Great Rift Valley jedhamu kan Baha Afrikaa keessatti argamudha. Maayilii 3,000 ol kan diriiru yoo ta'u, bakkeewwan qilleensa volkaanoo sochii qaban hedduu fi dhangala'aa laavaa of keessatti qabata. Ramaddiin volkaanoo kun gosoota waliigalaa yoo ta’an, gosoota adda addaa gidduutti garaagarummaa fi walnyaatinsi akka jiru hubachuun barbaachisaadha.  

Kana malees, Volkaanoonni sadarkaa sochii isaanii irratti hundaa’uun haala sadiitti ramadamuu danda’u: volkaanoowwan Socho’an(Active volcano), volkaanoo Dabarsoo(passive volcano), fi volkaanoonni rafan(dormant volcano) dha. Ramaddiin kun amala yeroo ammaa fi seenaa dhohinsa volkaanoo ibsu.

Volkaanoowwan Socho’an(Active volcano): Volkaanoonni sochii qaban dhiheenya kana dho’aniidha, mallattoo sochii dho’uu agarsiisu. Volkaanoonni kun seenaa dhaluu kanaa keessatti sochii volkaanoo mudate qabu ykn yeroo ammayyaa keessatti dho’uun isaanii mul’ateera. Volkaanoonni sochii qaban akkaataa dho’iinsa adda addaa agarsiisuu danda’u, dho’iinsa dhoo’aa yeroo baay’ee irraa kaasee hanga dhangala’aa laavaa dhangala’aa itti fufee jiruutti. Isaanis dho’iinsa tasaa fi guddaa ta’e uumamuu waan danda’aniif hawaasa dhiyoo fi bu’uuraalee misoomaa irratti balaa olaanaa fidu. Fakkeenyonni volkaanoo sochiirra jiranii gaara Etna Xaaliyaanii fi Kilauea Hawaayitti argamu.

Volkaanoo Dabarsoo(passive volcano): Volkaanoonni dabarsoo, volkaanoo dhabaman jedhamuunis kan beekaman waggoota kumaatamaan lakkaa’aman keessatti kan hin dhoofne yoo ta’u, deebi’anii dho’u jedhamee hin eegamu. Volkaanoonni kun yeroo tokko sochiirra kan turan yoo ta’u, mallattoo sochii volkaanoo ammaa ykn dhiheenya kanaa hin agarsiisan. Volkaanoonni sochii hin qabne seenaa ji’ooloojii naannoo tokkoo irratti hubannoo gatii guddaa qabu kennuu kan danda’an yoo ta’u, amala adda ta’e kan akka cufa volkaanoo ykn haftee dho’iinsa darbe agarsiisuu danda’u. Fakkeenyonni volkaanoo sochii hin qabne Ameerikaatti Shiprock fi Hawaayitti Diamond Head kan jedhamanidha.

Volkaanoonni rafan(dormant volcano): Volkaanoonni hirriba keessa jiran yeroodhaaf boqonnaa keessa kan jiran yoo ta’u, sochii dho’iinsa dhiheenya kanaa kan hin qabne ta’us gara fuulduraatti dho’uu danda’u. Volkaanoonni kun osoo dhaabbatanii jiranii deebi’anii dammaquu fi deebi’anii sochii gochuu danda’u. Yeroo dheeraaf sochii gochuu dhabuun kan beekaman yoo ta’u, yeroo tokko tokko waggoota dhibbaan ykn kumaatamaan lakkaa’aman. Mallattoo sochii battalaa agarsiisuu baatus, volkaanoonni hirriba keessa jiran ammallee golee maagmaa fuula isaanii jalatti qabu. Volkaanoonni rafaa jiran yoo irra deebi’anii sochii taasisan balaa isaan fiduu danda’an madaaluuf hordofuu fi qorachuun murteessaadha. Fakkeenyonni volkaanoo rafaa jiranii Ameerikaa keessatti gaara Rainier fi Xaaliyaanii keessatti gaara Vesuvius kan jedhamanidha.