Teektooniksii Gabatee fi Uumama Ardiilee

Teektooniksii gabatee (plate tectonics) yaada saayinsii sochii fi wal-nyaatinsa gabatee litoosfeerii(lithosphere) lafaa ibsudha. Litoosfiirri lafaa quncee gurguddaa fi xixiqqoo hedduutti qoodama. Litoospheriin quncee isa jala jirtu kan Asteenosfeera jedhamu kan dhangala'aa ta`e irratti yaa'a. Gabateewwan kun sochii dhaabbataa keessa kan jiran yoo ta’u, kaarentii konveektiiwii mantiilii jala jiruun oofamu.

Fakkii: Gabatee Tektoonikii Lafaa

Teektooniksii gabatee ardiilee akka har’a beeknu uumuu fi bocuuf itti gaafatamummaa qaba. Ardii torba: Eeshiyaa, Afrikaa, Ameerikaa Kaabaa, Ameerikaa Kibbaa, Awurooppaa, Awustiraaliyaa fi Antaarktikaa. Haa ta’u malee, ardiileen yeroo hunda akka tokko hin turre. Waggoota miliyoona 300 dura ardii guddaa Pangaea jedhamutu ture. Pangea bu'aa walitti bu'uu fi walitti makamuun lafa tokkotti argamu ture. Yeroo booda Pangea addaan bahuu jalqabe, dhuma irratti ardiilee har'a beeknu uume. Bocni amma ardiilee kanaa guddachuuf waggoota miliyoonaan lakkaa’aman fudhateera. Ardiileen sababa sochii gabatee tektoonikiitiin seenaa walxaxaa ciccituu, walitti bu’iinsaa fi faca’uu keessa darbaniiru. Daangaa adda addaa kan akka Mid-Atlantic Ridge fi East African Rift Valley irratti, pilaatonni walirraa fagaatu(divergent plate), kunis dachiin haaraan fi bishaan galaanaa akka uumamuu uumamu godhaniiru. Daangaawwan walitti dhufan(convergent boundaries), akkuma naannoowwan subdaakshinii Paasifik Ring of Fire irratti argaman, gabatee walitti bu’uu, gaarreen akka uumuu taasisaniiru. Daangaawwan jijjiirraa(transform boundaries), kan akka San Andreas Fault Kaalifoorniyaa keessatti, gabateewwan wal bira darbanii fi walirraa kan siqan of keessaa qaba. Gara fuula duraa yoo ilaalle, sochii tektoonikii pilaatota itti fufee jiruun ardiileen jijjiirama itti fufu. Boca sirrii ardiilee gara fuula duraa tilmaamuun kan hin danda’amne ta’us, saayintistoonni sochii gabatee amma jiruu fi adeemsa ji’ooloojii irratti hundaa’uun tilmaama barate gochuu danda’u. Fakkeenyaaf, Ameerikaan Awurooppaa fi Afrikaa irraa yeroo fagaattu Galaanni Atlaantiik daran akka bal’atu tilmaamameera. Gabatee Somaalee gabatee Afrikaa irraa fagaatee qaama bishaanii haaraa uumaa jira. Akkasumas walitti bu'iinsi gabatee Hindii fi Eeshiyaa Himaalaayaa ol kaasuu itti fufa, walitti bu'iinsi gabatee Afrikaa fi Awurooppaa gidduu jirus gaarreen Alps ol kaasuu itti fufa.