Sunaamii

Sunaamiin yeroo baay’ee sababa kirkira lafaa galaana jalaa, dho’iinsa volkaanoo ykn sigiga lafaatiin kan dhufudha. Kirkirri lafaa galaana jalaa lafa galaanaa jalaa buqqisee bishaan gubbaa jiru gara oliitti dhiibee danbalii cimaa uuma. Dambaliin kun galaana keessa yommuu deemu anniisaan isaa humna dhabuudhaan fageenya guddaa irra deemuu dandaʼa. Sunaamiin baay’inaan mul’atu naannoo subdaakshinii bakka pilaatonni tektoonikii itti walitti dhufan irratti uumama. Kirkirri lafaa galaana jalaa bara 2004 Galaana Hindii Riikrtar skeelii 9.1 qabu sarara Sunda Trench jedhamuun beekamu irratti dhiibbaa ijaarame tasa gadi lakkifamuu isaatiin kan dhufe yoo ta’u, qarqara galaanaa dhiha kaaba Sumatraa, Indooneezhiyaa irraa fagaatee argama. Gabatee Galaana Hindii ulfaataa ta'e kan gara kaabaatti socho'aa jiru, Gabatee ardii Burma jalatti Sunda Trench irratti gadi bu'e ykn jala seene. Sunaamiin kun olka’iinsa hanga meetira 30 kan ga’u yoo ta’u, saffisa guddaadhaan galaana keessa kiiloo meetira dhibbaan lakkaa’amu kan deeme yoo ta’u, akeekkachiisa xiqqoo malee naannoo qarqara galaanaa rukute.

Kirkirri lafaa Jaappaan bara 2011 Riiktar skeelii 9.0 qabu kan uumame sochii Gabatee Paasifikii Gabatee Ameerikaa Kaabaa jalatti Gabatee Jaappaan Trench irratti taasifameen ture. Zooniin subduction kun qaama Pacific Ring of Fire yoo ta'u, sochii seesmiikii yeroo baayyee fi dho'iinsa volkaanootiin beekama. Dambaliin kun hanga miila 133 (meetira 40) kan gahu yoo ta’u, kiiloo meetira hedduu gara biyya keessaatti kan imalu yoo ta’u, hawaasa qarqara galaanaa jiru barbadeessuun, Warshaa Humna Niwukilaraa Fukushimaa Daayichiitti balaa niwukilaraa uumeera. Sunaamiin lamaan isaanii iyyuu badiisa balʼaa fi lubbuu namaa galaafataniiru. Sunaamiin Galaana Hindii bara 2004 mudate lubbuu namoota 230,000 ol kan taasise yoo ta’u, biyyoota hedduu keessatti namoota miliyoonaan lakkaa’aman miidheera. Sunaamiin Jaappaan bara 2011 mudate lubbuu namoota gara kuma 16 galaafate, bu’uuraalee misoomaa fi qabeenya irratti miidhaa guddaa geessiseera.