5.Juupitaar

Juupitaar, pilaaneetii shanaffaa fi pilaaneetii guddaa sirna aduu keenyaa keessatti, guddaa gaazii guddina guddaa fi amala nama hawwatu qabaachuun beekamuudha. Haala qilleensa furdaa fi jeequmsa qabu kan adda durummaan haayidiroojiinii fi heeliyum irraa ijaarame, baandiiwwan duumessa halluu adda addaa qabuu fi wanta beekamaa Tuqaa Diimaa Guddaa jedhamuun beekamu qaba. Obomboleettiin guddaan kun waggoota 300 oliif boba’aa ture Juupitaar giddu galeessaan fageenya tilmaamaan kiiloo meetira miliyoona 778 (maayilii miliyoona 484) Aduu irraa fagaattee argamti. Naanna’uun isaa ykn dheerinni guyyaa isaa haala adda ta’een saffisaa dha. Juupitaar naannoo sa'aatii 9.9 keessatti siiqqeewwan ishee irratti naanneffannaa guutuu tokko kan xumurtu yoo ta'u, pilaaneetota sirna aduu keenya keessatti saffisaan naanna'an keessaa tokko taasiseera. Haa ta'u malee, warraaqsi isaa, yeroon orbitii, naannoo Aduutti saffisaa ta'uu danda'a, orbiiti tokko xumuruuf tilmaamaan waggoota lafaa 11.9 fudhata. Kana jechuun Juupitaar irratti waggaa tokko ykn yeroon warraaqsa tokko naannoo Aduutti xumuruuf fudhatu gara waggaa 12 lafaa ta'a, kunis waqtii dheeraa fi waggaa lafa irra jiru caalaa baay'ee dheeraa ta'a. Juupitaar baayʼee guddaa waan taʼeef pilaaneetonni sirna aduu keessa jiran kaan hundinuu isa keessa galuu dandaʼu, jechuunis Lafa 1300 ol. Juupitaar maatii ji'oota bal'aa kan qabdu yoo ta'u, saatalaayitoota 80 ol beekaman qaba. Kanneen keessaa ji’oonni gurguddoon afran, Io, Europa, Ganymede fi Callisto, ji’oota Galiilaa jedhamuun beekaman, guddina isaanii fi garaagarummaa ji’ooloojii isaaniitiin adda ba’anii mul’atu. Awurooppaan galaana lafa jalaa ishee haala jireenyaaf mijatu qabaachuu danda'uun xiyyeeffannoo argatteetti. Dirreen maagneetii cimaan Juupitaar sirna aduu keessatti humna guddaa kan qabu yoo ta'u, amala ji'oota ishee fi hawaa naannoo ishee irratti dhiibbaa qaba.

6. Saaturn Sirna aduu keenya keessatti pilaaneetiin Aduu irraa 6ffaa kan taate Saaturn, ajaa'iba samii sirna ring ajaa'ibsiisaa fi mallattoo ta'een beekamuudha. Giddugaleessi gaazii kun Juupitaar booda pilaaneetii guddaa lammaffaa yoo ta'u, irra caalaa haayidiroojiinii fi heeliyumiin kan ijaaramedha. Wanti Saaturn adda taʼe, tuuta gilgaalota giddu galeessa taʼan kan nama dinqisiisan siʼa taʼu, isaanis gilgaalota qorraa lakkoofsa hin qabne kan guddina isaanii midhaan xixinnoo irraa kaasee hanga daayameetira meetira hedduutti taʼani dha. Haalli qilleensaa Saaturn akkuma kan Juupitaar caasaa baandii qabu kan baandii ifaa fi dukkanaa wal jijjiiran kan agarsiisu yoo ta'u, obomboleettii fi taateewwan hawaa adda addaa kan agarsiisudha. Saaturn walumaa galatti ji'oota 83 mirkanaa'an qaba ture. Ji'oota Saaturn beekamoo ta'an keessaa muraasni Tiitaan, Enselaadaas, Iapetus, Rhea, Dione fi Mimas dabalata. Ji'i guddichi Saaturn, Tiitaan, qilleensa furdaa naayitiroojiiniin badhaadhe fi haroowwan meetiinii dhangala'oo fuula ishee irratti argamuun sirna aduu keenya keessatti addadha. Saaturniin giddu galeessaan fageenya tilmaamaan kiiloo meetira biiliyoona 1.4 (maayilii miliyoona 886) Aduu irraa fagaattee argamti. Saaturn gara sa'aatii lafaa 10.7 keessatti siiqqeewwan isaa irratti naanneffannaa guutuu tokko waan qabuuf, gurguddaa gaazii saffisaan naanneffaman keessaa tokko isa taasisa. Haa ta'u malee orbiiti tokko xumuruuf waggoota lafaa 29.5 fudhata. Kunis Saturn irratti waggaa dheeraa adda ta'e kan uumu yoo ta'u, kunis waqtii dheeraa fi imala dheeraa naannoo Aduutti godhamuun kan beekamudha. Bareedinni guddaan Saaturn fi ji'oonni hawwataa ta'an, ogeeyyii urjii fi qorattoota hawaa biratti dhimma hawwataa taasiseera. Ergamni NASA Cassini-Huygens bara 2017 xumurame, daataa bal'aa fi suuraawwan nafa namaa hawwatan kan Saturn fi ji'oota isaa kenne, hubannoo pilaaneetii dinqisiisaa kana irratti qabnu baay'ee guddiseera

7. Yuuraanis Yuuraanis, pilaaneetii torbaffaa Aduu irraa, sirna aduu keenya keessatti adda fi ice giant dha. Amalli isaa inni nama dinqisiisu adda isa godha: siiqqeewwan naanneffannaa dhaabbataa ta’uutti dhihoo ta’e, jechuunis bu’uuraan daandii orbitaala isaa irratti ni gulufa. Garmalee garagalchuun kun Yuuraanos bifa isaa isa hin baratamne kan kennu yoo ta’u, cinaacha isaatiin akka naanneffatu taasisa. Haalli qilleensaa pilaaneetii kanaa irra caalaa haayidiroojiinii, heeliyumii fi meetiinii kan of keessaa qabu yoo ta'u, kunis halluu adda ta'e halluu magariisa halluu diimaa qabu kenna. Yuuraanis qilleensa saffisa guddaa qabuu fi ho'a garmalee kan qabu yoo ta'u, ho'i giddu galeessaa qabbanaa'aa naannoo digrii seentigireedii -224 (-371 digrii Faareenhaayitii) ta'a. Yuuraanis Aduu irraa giddu galeessaan fageenya tilmaamaan kiiloo meetira biiliyoona 2.9 (maayilii biiliyoona 1.8) irratti argamti. Naanna'uun ishee adda ta'ee kan beekamu yoo ta'u, pilaanetiin kun naannoo sa'aatii lafaa 17.24 keessatti naannoo guutuu tokko siiqqee ishee irratti xumurteetti. Ammas, orbiiti tokko naannoo Aduutti xumuruuf warraaqsa baayyee dheeraa, waggaa 84 lafaa qaba. Warraaqsi dheeraan kun waggaa tokko Yuuraanos irratti gara jaarraa tokkoo lafa irratti walqixa jechuudha. Daayameetiriin Yuuraanos tilmaamaan kiiloo meetira 50,724 (maayilii 31,518) yoo ta’u, pilaaneetii keenya caalaa tilmaamaan dachaa afuriin akka bal’atu taasisa. Yuuraanis sirna gilgaalota dadhaboo fi ji'oota 27 beekaman qaba. Ji'oota ishee keessaa kanneen gurguddoon shanan Miranda, Ariel, Umbriel, Titania fi Oberon dha. Miiraandaan sirna aduu keessatti bifa adda addaa fi hawwataa ta'e tokko tokko qabdi.

8. Neeptuuniin Neptune, ice giant, sirna aduu keenya keessatti pilaaneetii Aduu irraa beekamu keessaa isa saddeetffaa fi fagoo ta'ee, ice giant qorraa fi dhoksaa ta'e dha. Bara 1846tti karaa teleskooppii osoo hin ilaalamin dura tilmaama herregaatiin argame. Haalli qilleensaa Neeptuuniin baay’inaan haayidiroojiinii, heeliyeemii fi meetiinii irraa kan ijaarame si’a ta’u, kunis halluu diimaa calaqqisu akka qabaatu taasisa. Pilaaneetiin kun qilleensa hamaadhaan kan beekamtu yoo ta'u, qilleensa sirna aduu keessatti saffisaan galmaa'e keessaa muraasni, sa'aatii tokkotti hanga maayilii 1,200 (sa'aatii tokkotti kiiloo meetira 1,930) ga'a. Wanti Neptune baay'ee beekamaa ta'e Great Dark Spot jedhamu yoo ta'u, sirna obomboleettii guddaa akka Jupiter's Great Red Spot garuu umriin isaa gabaabaa ta'edha. Pilaaneetiin kun sirna gilgaala daayinamikii kan qabu yoo ta'u, kunis gilgaalota Saaturn caalaa dadhaboo fi kan hin mul'annedha. Neeptuuniin sirna ji'aa adda addaa kan qabu yoo ta'u, ji'i isaa guddaan Tiraayitoon orbiitii duubatti deebi'uu fi sochii ji'ooloojii ta'uu danda'uun kan beekamu yoo ta'u, kunis cryovolcanoes dabalatee. Neeptuuniin Aduu irraa tilmaamaan kiiloo meetira biiliyoona 4.5 (maayilii biiliyoona 2.8) fagaatee kan argamu yoo ta'u, pilaaneetota beekamtii argatan keessaa isa fagoo taasiseera. Naanna'iinsi pilaaneetii kanaa saffisaa yoo ta'u, Neeptuuniin naannoo sa'aatii lafaa 16 keessatti naannoo guutuu tokko siiqqeewwan ishee irratti xumureera. Haa ta'u malee, warraaqsi Neptune orbiiti tokko naannoo Aduutti xumuruuf tilmaamaan waggaa 165 lafa fudhata. Kunis Neptune irratti waggaa dheeraa ajaa'ibaa kan fidu yoo ta'u, yeroon tokkoon tokkoon isaa Aduu irraa fageenya garmalee qabaachuu isaatiin waggoota kurnan dachaa kan turudha. Daayameetira Neeptuuniin tilmaamaan kiiloo meetira 49,528 (maayilii 30,775) yoo ta'u, pilaaneetii qe'ee keenyaa caalaa dachaa afuriin akka bal'atu taasisa. Neeptuuniin ji'oota 14 beekaman qaba ture. Ji'oota kana keessaa Tiraayitoon isa guddaa fi beekamaa ta'ee adda bahee mul'ata. Tiraayitoon sirna aduu keenya keessatti sababoota hedduudhaan adda: orbiiti duubatti deebi'aa qaba, jechuunis Neeptuuniin kallattii faallaa naanneffannaa pilaaneetiitiin naanna'a; qilleensa haphii adda durummaan naayitiroojiinii irraa kan ijaarame yoo ta’u, gaazota biroo hamma xiqqaa qaban qaba; akkasumas ji’ooloojiidhaan kan socho’u yoo ta’u, kraayoovolkaanoo fi geeyzaroota naayitiroojiinii fuula isaa irraa dho’an kan agarsiisudha. Neeptuuniin pilaaneetota dooniiwwan hawaatiin daawwataman keessaa tokko ta'ee jira, ergamoonni akka NASA's Voyager 2 yeroo balali'uu isaaniitti daataa fi hubannoo gatii guddaa qabu kennaniiru, kunis hubannoo fooyya'aa waa'ee ice giant fagoo fi dhoksaa ta'e kanaa fideera.

Pilutoo Yeroo tokko sirna aduu keenya keessatti pilaaneetii 9ffaatti kan ilaalamu Pilutoon, hiika haaraa IAUn pilaaneetii tokkoof kenne keessatti ulaagaalee sadan guutuu dhabuu isheetiin bara 2006tti Gamtaa Astiroonomii Idil-addunyaa (IAU)n akka pilaaneetii xiqqaatti irra deebi'amee ramadame. Pilutoon Aduutti kan naanna'u yoo ta'u, boca geengootti dhihaatu fudhachuuf ulfaatina gahaa kan qabu yoo ta'u, ulaagaa sadaffaa pilaanetiin tokko "ollaa naannoo orbiiti ishee qulqulleessuu" akka qabdu ajaju irraa gadi bu'a. Pilutoon naannoo orbitaalaa isaa wantoota biroo Kuiper Belt keessa jiran waliin kan qooddatu yoo ta'u, naannoon Neptune bira darbee qaamolee xixiqqoo qorraa hedduudhaan guutame yoo ta'u, naannoo orbitaala isaa harkisa lafaatiin ol'aantummaa hin qabu. Kanarraa kan ka’e Pilutoon pilaaneetii xiqqaa (dwarf planet) jedhamuun ramadama. Ramaddiin kun wantoota walfakkaatan kan hammatu yoo ta’u, bakka bu’iinsa sirrii qaamolee samii adda addaa sirna aduu keenya keessa jiran kan kennu yoo ta’u, hubannoo keenya pilaaneetii tokko maal akka uumu irra deebi’ee boca. Pilutoon giddu galeessaan fageenya tilmaamaan kiiloo meetira biiliyoona 5.9 (maayilii biiliyoona 3.67) Aduu irraa kan argamtu yoo ta'u, sirna keenya keessatti wantoota samii beekaman keessaa isa tokko taasiseera. Gara guyyoota lafaa 6.4 keessatti siiqqeewwan isaa irratti guutummaatti naanneffameera. Orbiiti eliiptikii bal’aa fi dheeraa ta’e irraa kan ka’e, orbiiti tokko naannoo Aduutti xumuruuf tilmaamaan waggoota lafaa 248 fudhata. Daayameetiriin Pilutoo kiiloo meetira 2,370 (maayilii 1,473) yoo ta`u, guddina pilaaneetii keenyaa harka shan keessaa tokko gadi ta`a. Pilutoon ji'oota beekamoo shan kan qabu yoo ta'u, ji'i isaa guddaan Chaaroon, Pilutoo ofii isaatii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu guddina guddaa waan qabuuf addatti iddoo guddaa qaba.