Sirna Aduu Keenya

Sirni aduu keenya Aduu, pilaaneetota, ji'oota, asteroyidootaa fi koomeetota of keessaa qabu, tilmaamaan waggoota biliyoona 4.6 dura adeemsa ti'oorii nebula jedhamuun beekamuun uumame. Duumessa guddaa gaazii fi dafqa hawaa keessa jiruun jalqabe. Nebulaan kun sababa harkisaa(gravity collapse) kan mudate yoo ta'u, pirootostar giddugaleessaa uumuun, dhuma irratti gara Aduu keenyaatti guddate. Aduu marsee, meeshaan diskiin pirootopilaaneetii keessatti hafe sababa wal-nyaatinsa harkisa lafaatiin walitti makamuu jalqabee pilaaneetota gurguddoo saddeet, Lafaa fi ji'oota isaanii dabalatee uume. Arkiteekchariin sirna aduu pilaaneetonni dhagaa Aduutti dhihoo ta'anii fi gurguddoon gaazii fagootti kan argaman yoo ta'u, garaagarummaa ho'aa fi dhangala'aa diskiin pirootopilaaneetii keessa jiruun kan uumamedha.

Aduu

Aduu, wiirtuu sirna aduu keenyaa irratti kan argamtu, kubbaa guddaa fi ifa pilaasmaa ho’aa kan irra caalaa haayidiroojiinii fi heeliyumii irraa ijaaramee dha. Daayameetira tilmaamaan kiiloo meetira miliyoona 1.4 (maayilii 870,000) kan qabdu Aduun lafarraa gara dachaa 109 guddatti. Ulfaatina isaa guddaan, ulfaatina waliigalaa sirna aduu keessaa %99.86 kan ta’u, harkisa harkisaa cimaa uumuun, pilaaneetota, ji’ootaa fi wantoota samii hunda orbiitii keessa akka turu taasisa. Anniisaa Aduu adda durummaan kan maddu fiyuushinii niwukilaraa yoo ta'u, kunis wiirtuu ishee keessatti uuma. Asitti atoomonni haayidiroojiinii walitti makamuun heeliyum uumuun anniisaa guddaa ifaafi ho’aatiin gadhiisu. Omishni anniisaa kun yeroo baayyee motora fiyuushinii Aduu jedhamee kan waamamu yoo ta'u, lafaaf ho'aa fi ifa jireenya itti fufsiisuuf barbaachisu kenna.

Fakkii: Pilaaneetota saddeet hunda fi Aduu, iskeeliidhaan miti

Pilaaneetoota

Dachiifi Dhagaa irraa tolfaman(terrestrial planets)

1. Meerkurii

Sirna aduu keenya keessatti pilaaneetiin Aduutti dhihoo taate Meerkuriin addunyaa xiqqoo dhagaa kan qabdu yoo ta’u, jijjiirama ho’aa garmalee fi lafa baay’ee kan caccabeedha. Daayameetira gara kiiloo meetira 4,880 (maayilii 3,032) kan qabu yoo ta'u, pilaaneetota lafaa keessaa isa xiqqaadha. Meerkikuriin qilleensa guddaa qabaachuu dhabuun isaa ho'a qabachuu hin danda'u jechuudha, kunis ho'i guyyaa gubaa hanga digrii seentigireedii 430 (digrii Faareenhaayitii 800) ga'a. Walbira qabamee yoo ilaalamu, ho'i halkanii naannoo digrii seentigireedii -180 (digrii Faareenhaayitii -290)tti gadi bu'a. Craters dhiibbaa bal'aa, gaarreen jal'aa fi dirree bal'aan fuula pilaaneetii kanaa kan agarsiisan yoo ta'u, ji'a hin qaban.

2. Veenusii

Veenus, guddinaa fi walnyaatinsa walfakkaataa ishee irraa kan ka'e yeroo baayyee "pilaaneetii obboleettii" lafaa jedhamtu, naannoo nama dinqisiisu garuu keessummeessituu hin qabne qabdi. Haala furdaa fi summii qabu kan adda durummaan kaarboon daayi’oksaayidii irraa ijaarame qaba. Innis dhiibbaa manaa gubaa kan uumu yoo ta'u, kunis fuulli isaa sirna aduu keenya keessatti ho'aa akka ta'u kan godhu yoo ta'u, ho'i gara digrii seentigireedii 475 (digrii Faareenhaayitii 900)tti ol ka'a. Fuulli pilaaneetii kanaa duumessa hedduu kan bifa ishee dukkaneesseen kan haguugame yoo ta'u, suuraan raadaraa garuu dirree volkaanoo bal'aa, naannoo olka'aa fi amala volkaanoo kumaatamaan lakkaa'aman mul'isee jira. Veenus sochii orbitaala ishee wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu suuta jedhee fi kallattii faallaa ykn duubatti deebi’uun naanneffama. Kana jechuun Veenus irratti aduun gara dhihaatti baatee gara bahaatti dhiha, kunis faallaa waan lafa irratti nu mudatuudha. Dabalataanis, Veenus waggaa gabaabaa ishee wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu guyyaa garmalee dheeraa qabdi. Veenus siiqqee ishee irratti naanneffannaa tokko xumuruuf tilmaamaan guyyoota lafaa 243 fudhata, kunis guyyaan Veenus waggaa ishee caalaa dheerata, kunis gara guyyoota lafaa 225 ta'a. Yeroon naanneffannaa dheeraa kun guyyoonni Veenus irratti argaman halkan ishee caalaa yeroo dheeraa akka turu taasisa. Veenus ji'a hin qabdu.

3. Dachii

Lafti Aduu irraa pilaaneetii sadaffaa fi pilaaneetii lubbuu qabeeyyiin iraa jiraattudha. Dachiin gara waggaara waggaa biliyoona 4.5 dura uumamnte. Yeroo jalqaba uumamtu oowwaa turte, suuta suutaan qabbanaawe. Qabbanaa’uu fi tasgabbiin Lafaa naannoo jireenyi akka ba’uuf mijatu uume. Gara waggoota biliyoona 3.7 dura mallattoon jireenyaa jalqabaa akka orgaanizimoota seelii tokkoo salphaa ta'anii mul'atan. Jireenyi adda adda ta’ee jijjiirama tirannaatiin walxaxaa ta’ee, gosoota bineensotaa har’a arginu kan uumame. Dachiin Aduu irraa giddu galeessaan fageenya gara kiiloo meetira miliyoona 150 (maayilii miliyoona 93) ta'uun orbiiti eliiptikaalaatiin naanna'a. Daayameetira ikuwaatoorii lafaa tilmaamaan kiiloo meetira 12,742 (maayilii 7,918) dha. Kunis fageenya ikuwaatorii lafaa irratti safarame yoo ta'u, bakka bal'aa naannoo pilaaneetii kanaa bakka bu'a. Daayameetiriin dheerina lafaa fageenya utubaa tokko irraa gara isa kaaniitti safaramee, wiirtuu lafaa keessa darbuudha. Fageenyi kun lafa irraa isa gabaabaa yoo ta'u, tilmaamaan kiiloo meetira 12,714 (maayilii 7,900). Dachiin keenya saatalitii uumamaa ykn ji`a tokko qofa qaba.

3.1 Ji`a

Ji'i saatalaayitii uumamaa lafa keenyaa qofaadha. Giddu galeessaan lafa irraa kiiloo meetira 384 400 (maayilii 238,855) fagaatti. Daayameetiriin isaa kiiloo meetira 3,475 (maayilii 2,159) yoo ta`u, afurtama lafaa yoo ta`u, naannoo lafaatti naanna`uuf guyyoota 27.3 fudhata. Yaadni uumama ji'aa irratti babal'ate Giant Impact Hypothesis jedhamu yoo ta'u, gara waggoota biliyoona 4.5 dura, sadarkaa jalqabaa uumamuu sirni aduu keessatti, qaamni samii hamma Maarsii "Theia" jedhamu dargaggeessa lafaa waliin walitti bu'e jedha. Dhiibbaan guddaan kun caccabaa fi meeshaa baqfame gara hawaatti gadhiise. Yeroo booda humnoonni harkisa lafaa ciccitoonni kun akka walitti makaman fi ji’a akka uumuuf godhan. Dhiibbaan kun baay'ee cimaa waan tureef, kutaan guddaan mantiilii lafaa gara hawaatti akka baafamu kan taasise yoo ta'u, dhuma irrattis gara qaama ji'aa har'a arginutti walitti qabame. Harkifamni harkisaa ji'aa naannoo lafaa tasgabbeessa, marsaa idilee guyyaa-halkanii fi jijjiirama waqtii hundeessa. Kana malees, dhiibbaan harkisa lafaa ji’aa taatee dambalii galaanaa kanaaf itti gaafatamummaa kan qabu yoo ta’u, haala galaanaa, sirna ikoo naannoo fi adeemsa dhiqannaa qarqara galaanaa keessatti gahee hin hafne qaba.

Fakkii: Walmadaalchisuu guddina ji'a lafaa.

4. Maarsi

Maarsiin pilaaneetiin afraffaadha, yeroo baayyee "Pilaaneetii Diimaa" jedhamtee kan waamamu, bifa diimaa oksaayidii sibiilaa (Iron Oxide) fuula ishee irratti argamuun kan ka'edha Maarsiin qilleensa haphii adda durummaan kaarboon daayi’oksaayidii irraa ijaarame kan qabdu yoo ta’u, jijjiirama ho’aa garmalee kan mudatu yoo ta’u, guyyaa oowwa guddaa fi halkan qorra guddaa qabdi. Maarsiin daayameetira kiiloo meetira 6,779 (maayilii 4,212) kan qabdu yoo ta'u, aduu irraa, averagiin, kiiloo meetira miliyoona 229 (maayilii miliyoona 142) fagaattee naanna'a. Aduu naannahuuf(one revolution) guyyoota 687, guyyaan Maarsii sa`a 24 fi qaiiqaa 37 dheerata. Maarsiin ji'oota xixiqqoo lama qaba: Foobos fi Deimos. Naannoo poolaarii keessatti bubbeen bishaanii jiraachuu fi ragaan bishaan dhangala'aa pilaaneetii kanaa darbe keessatti lubbuu deeggaruun ergama dhala namaa gara fuula duraatiif qabeenya barbaachisaa ta'e kennuu akka danda'u agarsiisa. Maarsiin lafa kana irra dabree bakki ilmi namaa jiraatu tahuuf carraa guddaa qaba.