Quncee Lafaa

Lafti quncee adda addaa kan qabdu yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaanii amalootaa addaa addaa qabu. quncee ykn Laayiroonni kun bal’inaan qoorqoorroo, mantiilii fi wiirtuu jedhamuun ramadamuu danda’u. Qoorqoorroon lafa irraa isa alaati. Innis laayiyeroota biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu haphii yoo ta’u, furdina kiiloo meetira 5 hanga 70 kan qabu yoo ta’u, gosoota gurguddoo lama of keessaa qaba: qoorqoorroo ardii fi galaanaa. Qoorqoorroon ardii furdaa fi dhangala’aa xiqqaa kan qabu yoo ta’u, adda durummaan dhagaa akka giraanaayitii irraa kan hojjetame dha. Gama biraatiin, qoorqoorroo galaanaa qallaafi dhangala’aa yoo ta’u, adda durummaan basaaltii of keessaa qaba. Qoorqoorroon bakka lafa jabaa fi lafa galaanaa irra deemnu argannudha.

Fakkii: Lafa Laayibarii Madda: Kelvinsong, CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0 irratti kan argamu

Mantiiliin qoorqoorroo jidduuti, quncee baayyee furdaa ta'ee fi gadi fageenya gara kiiloo meetira 2,900 (maayilii 1,800) lafa irraa gadiitti babal'atu jira. Mantiin irra caalaa jabaa ta’us naannoo walakkaa dhangala’aa tokko tokko qaba. Dhagaa siliikeetii sibiilaa fi maagniziyeemiin badhaadhe irraa kan ijaarame dha. Wiirtuun lafa keessaa isa lafaa yoo ta'u, wiirtuu alaa fi keessaa jedhamee qoodama. Wiirtuun alaa, baay’inaan sibiilaa dhangala’aa fi niikilii irraa kan ijaarame, wiirtuu keessaa kan marsee jiru yoo ta’u, kunis sababa dhiibbaa fi ho’a ol’aanaa irraa kan ka’e jabaa dha. Kooriin dirree maagneetii lafaa kan maddisiisu sochii sibiilli baqfame wiirtuu alaa keessa jiruun. Dirreen maagneetii kun pilaaneetii kana raadiyaashiniin aduu miidhaa geessisu irraa kan eegu yoo ta’u, adeemsa uumamaa adda addaa keessatti murteessaadha.

litoosfiiraa fi asteenosfiiraa

Litosfeerri lafa irraa isa alaa yoo ta’u, qoorqoorroo fi kutaa gubbaa mantiilii kan hammatedha. Innis laayibarii haalaan jabaa ta’ee fi gabatee tektoonikii kan qoodamee fi asteenosfiiraa walakkaa dhangala’aa isa gadii irratti yaa’u dha. Litoosfiirri dhagaa jajjaboo irraa kan ijaarame yoo ta’u, isaanis qoorqoorroo ardii fi qoorqoorroo galaanaa dabalatee yoo ta’u, isaanis walnyaatinsaa fi furdina isaaniitiin garaagarummaa qabu. Gabatee ardii furdaa fi dhangala’aa xiqqaa kan qabu yoo ta’u, adda durummaan dhagaa giraanaayitii irraa kan ijaarame yoo ta’u, qoorqoorroon galaanaa ammoo qalla’aa fi dhangala’aa yoo ta’u, adda durummaan dhagaa basaaltikii irraa kan ijaarame dha. Litoosfirri sochii pilaatota tektoonikii keessatti gahee guddaa qaba, sababiin isaas daangaa gabatee irratti wal-nyaatanii fi walitti bu’an ciccitaa ta’ee adeemsa ji’ooloojii adda addaa kan akka kirkira lafaa, sochii volkaanoo fi uumamuu gaarreen fida. Litoosfiiraa jalatti naannoon mantiilii gubbaa keessa jiru kan amala walakkaa dhangala’aa ykn pilaastikii isaatiin adda ta’e argama. Litoosfiiraa jabaa irraa adda ta’ee, asteenosfeerri sababa ho’aa fi dhiibbaa ol’aanaa irraa kan ka’e dhangala’aa sadarkaa murtaa’e agarsiisa. Meeshaa dhagaa jabaa irraa kan ijaarame yoo ta’u garuu ho’aa fi dhiibbaa cimaa jalatti akka dhangala’aa suuta socho’utti bocamuu fi yaa’uu danda’a. Asteenosfiirri sochii pilaatota tektoonikiitif itti gaafatamummaa qaba. Sochiin yaa’aa asteenosfiirii gabateewwan liitosfeerii akka lilmoo’anii fi wal-nyaatan kan taasisu yoo ta’u, kunis uumamuu amala ji’ooloojii adda addaa kanneen akka rigaa galaana walakkaa, naannoo subdaakshinii fi dogoggora jijjiirraa fida. Dabalataanis, asteenosfiiriin litoosfiiraa isa gubbaa jiru deeggaruun ho’a keessoo lafaa irraa gara gubbaatti dabarsuu haala mijeessuu keessatti gahee murteessaa qaba.

Fakkii: Litoosfiiraa fi Asteenosfiiraa Lafaa

Madda: Volcan26, CC BY-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 irratti kan argamu