Kirkira Lafaa

Kirkirri lafaa taateewwan uumamaa anniisaan akka tasaa quncee lafaa keessatti gadi lakkifamuun uumamuudha. Anniisaa gadi lakkifamuun kun dambalii seesmiikii(seismic waves) lafa keessa babal’atu kan fidu yoo ta’u, yeroo baay’ee lafti akka raafamuu fi yeroo tokko tokko ammoo badiisa bal’aa fida. Kirkirri lafaa ka’umsaa fi amala isaa irratti hundaa’uun gosoota gurguddoo sadiitti ramadamuu danda’a: tektoonikii, volkaanoo fi induced.

Kirkirri lafaa Tektoonikii gosa kirkira lafaa baay’inaan mul’atu yoo ta’u, daangaa gabatee tektoonikii bakka qunceen lafaa dhiibbaa jala jirutti kan uumamudha. Qoorqoorroon lafaa (Earth's crust) gabatee tektoonikii hedduu irraa kan ijaarame yoo ta'u, sababa naannoo ho'aan geggeeffamu kan mantiilii lafaatiin yeroo hunda socho'a. Gabateewwan kun akkuma wal-nyaatanitti daangaa isaanii irratti walitti cufamanii yeroon darbaa deemuun dhiphina kuufachuu danda’u. Dhiibbaan sun yeroo guddatu, gabateewwan sun akka tasaa wal bira darbanii anniisaa kuufame bifa dalga seesmiikiitiin gadhiisuun lafti akka raafamu taasisa. Sochiin tasa faults irratti godhamu kun kirkira lafaa kan maddisiisudha.

Kirkirri lafaa tektoonikii dabalataan gosoota xiqqaa saditti ramadamuu danda’a:

Normal Fault

Kirkirri lafaa kan bakka tektoonikii tokko kan biraa irraa fagaatutti( divergent boundary) kan uumamuudha.

Reverse Fault

Kirkirri lafaa daangaa walitti dhufeenyaa irratti kan uumamu yoo ta’u, bakka gabatee tokko kan biraa irra socho’u.

Strike-slip Fault

Kirkirri lafaa daangaa jijjiirraa(transform boundaries) irratti kan uumamu yoo ta’u, bakka gabateewwan wal bira darbanii tti uumama. Fakkeenyi isaas kirkira lafaa hamaa bara 2010 Heeyitii keessatti mudate yoo ta’u, kunis sochii pilaatota tektoonikii Kaaribiyaanii fi Ameerikaa Kaabaa strike-slip fault irratti taasifameen kan uumame dha.

Kirkirri lafaa volkaanoo sochii volkaanoo wajjin kan walqabatu yoo ta’u, yeroo baay’ee sochii maagmaa lafa jala jiruun kan dhufudha. Maagmaan akkuma ol ka’ee socho’aa deemuun dhagaa naannoo isaa jiru akka caccabu gochuun sochii seesmiikii fiduu danda’a. Kirkirri lafaa volkaanoo yeroo baay’ee naannoo volkaanoo sochiirra jiranitti tuutaa ta’ee mul’ata. Fakkeenyi isaas sochii seesmiikii naannoo gaara Seent Heeleens kutaa Waashingitan, USA keessatti bara 1980tti dhohinsa isaa dura ture.

Kirkirri lafaa nam-tolchee (induced earthquakes)

kirkirri lafaa kun sochii dhala namaatiin kan ka’u yoo ta’u, kanneen akka albuuda baasuu, sababa hidha bishaanii gurguddaa irraa kan ka’e, fi boba’aa fi gaazii baasuuf haayidiroolikii caccabuu (fracking) irra ka.`a. Fakkeenyaaf, bishaan xuraa’aan hojii boba’aa fi gaazii irraa gara boolla gadi fagootti naquun naannoolee akkaataa idileetti sochii seesmiikiidhaaf hin saaxilamne kan akka kutaalee Oklahoma, USA keessatti kirkira lafaa kakaasuun walqabatee jira.

Iskeelii Riiktarii (Richter scale)

Guddinni kirkira lafaa kan madaalamu iskeelii Riiktar fayyadamuun yoo ta’u, kunis hamma anniisaa gadi lakkifamu kan safarudha. Kirkirri lafaa raafama xixiqqoo irraa kaasee hanga taateewwan seesmiikii gurguddoo rakkoo hamaa geessisan ta’uu danda’a. Lafti raafamuu, sigiga lafaa, sunaamii, gamoo fi bu’uuraalee misoomaa irratti miidhaa bal’aa geessisuu danda’u. Iskeeliin Riiktar, kan bara 1935tti ogeessa seesmiikii Chaarlis F. Riiktariin hojjetame, ampiliituudii dalgee seesmiikii seesmoogiraafiidhaan galmaa’eef gatii lakkoofsaa ramada.

Haalli kirkira lafaa sadarkaa Riiktariitiin akka armaan gadiitti ibsama.

• Riiktarii 3.0 gadi: Walumaagalatti, kan yeroo baay`ee hin dhaga’amne dha.

• Riiktarii 3.0 - 3.9: Yeroo baayyee ni dhagahama garuu yeroo muraasaaf miidhaa geessisa.

• Riiktarii 4.0 - 4.9: Meeshaalee mana keessaa raafamuu fi sagalee raafamuu mul’atu, garuu miidhaa guddaan hin qabu.

• Riiktarii 5.0 - 5.9: Gamoo fi caasaa irratti miidhaa geessisuu danda’a, keessumaa yoo akka gaariitti dizaayinii ykn ijaarsa hin qabne ta’e.

• Riiktarii 6.0 - 6.9: Kun naannoo uummanni itti baay’atutti miidhaa guddaa geessisuu danda’a.

• Riiktarii 7.0 fi isaa ol: Kirkira lafaa gurguddaa naannoo bal’aa irratti miidhaa guddaa geessisuu danda’udha.