Sirna Ikoosiistemii fi Heddumina Lubbu Qabeeyyii
Sirna ikoosiistemii naannoo
Sirni ikoo hawaasa daayinamikii orgaanizimoota walii isaanii fi naannoo fiizikaalaa isaanii waliin walqunnamuudha. Innis lubbu qabeeyyii (baayootikii factors) fi naannoo isaanii lubbuu hin qabne (abiotic factors) of keessatti qabata. Sirni ikoo akka bishaan kuufamaa xiqqaa ykn akka baayoomii guutuu guddaa ta’uu danda’a, kan akka gammoojjii ykn koraal reef. Tokkoon tokkoon sirna ikoo haala qilleensaa, walnyaatinsa biyyee fi qabeenya jiru dabalatee amala addaa kan qabu yoo ta’u, gosoota orgaanizimoota achitti guddachuu danda’an murteessa. Sirna ikoo tokko keessatti sadarkaan trophic adda addaa kan jiran yoo ta’u, oomishtoota (biqiltoota), fayyadamtoota (bineensota), fi diigamtoota (baakteeriyaa fi fangasii) dabalatee, toora nyaataa walxaxaa uumu.
Sirni ikoo naannoo fayyaa dhala namaatiif tajaajila barbaachisaa ta’e kenna. Haala qilleensaa ni to’atu, qilleensaa fi bishaan ni qulqulleessu, soorata marsaa, qabeenya akka nyaataa, qorichaafi meeshaalee jallisii ni kennu. Naannoo tasgabbaa’aa eeguu fi jireenya dhala namaa deeggaruuf sirni ikoo fayya qabeessa ta’e barbaachisaa dha.
Heddumina lubbu qabeeyyii
Heddummina lubbu qabeeyyii bifa lubbu qabeeyyii adda addaa lafa irratti argaman yoo ta’u, gosoota biqiltootaa, bineensota, fangasii fi maaykiroo-orgaanizimoota hunda kan hammate yoo ta’u, akkasumas garaagarummaa jeneetikii gosa tokkoon tokkoon isaanii keessa jiruu fi garaagarummaa sirna ikoo naannoo ti. Innis bu’aa adeemsa jijjiirama tirannaa waggoota biliyoonaan lakkaa’amaniiti. Heddummina lubbu qabeeyyii hojii fi dandamachuu sirna ikoo naannootiif murteessaadha. Dandeettii jijjiirama naannoo, kan akka jijjiirama qilleensaa ykn jeequmsaa wajjin walsimsiisuun isaanii guddisuudhaan tasgabbii sirna ikoo ni mirkaneessa. Tokkoon tokkoon gosa sirna ikoo naannoo tokko keessatti gahee addaa kan qabu yoo ta’u, madaallii fi hojii isaaf gumaacha qaba. Haa ta'u malee, heddummina lubbu qabeeyyii lafaa yeroo ammaa balaa kanaan dura hin argamne mudachaa jira. Sochiin dhala namaa kan akka bakka jireenyaa balleessuu, faalama, qabeenya garmalee fayyadamuu fi jijjiirama qilleensaa, addunyaa guutuutti heddummina lubbu qabeeyyii baay’ee akka dhaban taasisa. Kasaaraan kun sirna ikoo naannoo irratti, akkasumas fayyaa dhala namaa irratti dhiibbaa guddaa qaba.
Heddummina lubbu qabeeyyii kunuunsuu fi eeguun barbaachisummaa olaanaa qaba. Bakka jireenyaa uumamaa kunuunsuuf, naannoo eegumsa qabu hundeessuuf, qabeenya itti fufiinsaan bulchuuf, qonna, bosona, fi gocha qurxummii itti gaafatamummaa qabu guddisuuf tattaaffii gochuu gaafata. Heddummina lubbu qabeeyyii, hubannoo uumuu, fi dinqisiifannaa gatii heddummina lubbu qabeeyyii guddisuun sadarkaa dhuunfaa fi walootti bulchiinsa fi tarkaanfii kakaasuuf barbaachisaa dha.