Hawaa-Atmosphere
Haalli qilleensaa laayibarii gaazota lafa marsee jiruudha. Innis gaazota adda addaa, adda durummaan naayitiroojiinii (%78), oksijiinii (21), fi gaazota biroo kanneen akka kaarboon daayi’oksaayidii, danfaa bishaanii fi ozoonii hamma xiqqaa of keessaa qaba. Innis laayiyeroota gurguddoo shan of keessaa qaba: troposphere, stratosphere, mesosphere, termosphere, fi exosphere. Troposphere: Troposphere layer isa gadi aanaa yoo ta’u, lafa irraa gara kiiloo meetira 10-15tti kan babal’atudha. Bakka qilleensi itti uumamu yoo ta'u, qilleensa lafaa harka caalu of keessaa qaba. Teempireecharri olka’iinsa laayibara kana keessatti hir’ata. Stratosphere: Troposphere olitti stratosphere kan argamu yoo ta’u, kiiloo meetira 10-15 hanga naannoo kiiloo meetira 50tti kan dheeratudha. Istiraatoosfiiriin ozoonii kan of keessaa qabu yoo ta'u, kunis raadiyaashiniin altiraavaayoleetii Aduu miidhaa geessisu baay'ee xuuxa. Teempireecharri olka’iinsa laayibara kana keessatti dabalaa deema. Mesosphere: Mesosphere daangaa gubbaa stratossphere irraa hanga naannoo kiiloo meetira 85tti diriira. Laayibarii kana keessatti ho’i olka’iinsa waliin deebi’ee hir’ata. Mesosphere jechuun bakka meetiroon qilleensa lafaa seenan itti gubanidha. Termoosfiiriin laayibarii meesoosfiiraa olitti argamu yoo ta’u hanga gara kiiloo meetira 600tti dheerata. Ho’i teermoosfiiraa keessatti argamu sababa xuuxamuu raadiyaashiniin aduu cimaatiin sadarkaa olaanaa ajaa’ibaa gahuu danda’a. Laayibariin kun bakka auroras itti uumamanis ta’a. Exosphere: Exosphere jechuun lafa qilleensaa isa alaa yoo ta’u, teermoosfiiraa bira darbee kan babal’atudha. Suuta suutaan vaakiyuumii hawaa wajjin walitti makama. Exosphere molakiyuulota gaazii dhiphaa kan of keessaa qabu yoo ta'u, bakka saatalaayitoonni fi dooniiwwan hawaa itti naanna'anidha.
Maddi: Orijinaala: om Bredk Veektarii: tiZom, globe irraa liqeesse Faayilii: Lafa kilippii aartii. svg, CC BY-SA 3.0 <http://creativecommons.org/hayyama/by-sa/3.0/>
Qaamni pilaaneetii keenyaa murteessaa taʼe qilleensi hojiiwwan barbaachisoo taʼan hedduu hojjeta. Akka gaachanaatti kan hojjetu yoo ta’u, raadiyaashiniin aduu xuuxee calaluun lubbuu lafarra jiru balaqqeessa altiraavaayoleetii (UV) miidhaa geessisu irraa eega. Akkasumas, ho’a pilaaneetii kanaa karaa dhiibbaa manaa (greenhouse effect) to’achuudhaan haala qilleensaa jireenyaaf mijataa ta’e eeguu keessatti gahee guddaa qaba. Dhiibbaan kun ho’a kiyyootti galcha, kunis jijjiirama ho’a garmalee akka hin uumamne taasisa. Kana malees, qilleensi akka haala qilleensaa addunyaatti kan socho’u yoo ta’u, ho’aa fi jiidhina geejjiba fi irra deebi’ee raabsa, kanaanis haala qilleensaa addunyaa guutuu irratti dhiibbaa qaba.