Haala Qilleensaa fi Qilleensa-Weather and Climate
Weather and Climate jechoonni kun wal fakkeenya qabaatanis garaagarummaa qabu. Weather- Haalli qilleensaa fedhii yeroo gabaabaa yeroo fi bakka murtaa’e tokkotti qilleensa keessatti uumamu kan agarsiisu yoo ta’u, climate (qilleensi) garuu haala qilleensaa giddu galeessaa yeroo dheeraa naannoo tokkoo kan agarsiisu yoo ta’u, yeroo baay’ee waggoota 30 fi isaa ol kan ilaalamudha. Innis ibsa istaatiksii haala qilleensaa, giddugaleessa, jijjiirama fi garmalee dabalatee bakka bu’a.
Naannoowwan adda addaa gosoota qilleensaa(climate) adda addaa kan akka qilleensa tiroopikaalaa, qilleensa qabbanaawaa, goggogaa ykn poolaarii qabu. Naannoon haala waliigalaa ho’a, rooba, fi qaamolee haala qilleensaa biroo amala naannoo murtaa’e tokkoo murteessa.
Lafti haala ho’aa, rooba fi haala qilleensaa biroo irratti hundaa’uun naannoo qilleensaa adda addaatti qoodamti. Zooniin kun haala qilleensaa adda addaa guutuu pilaaneetii kana keessatti argaman ramaduu fi hubachuuf gargaaru. Naannoowwan qilleensaa gurguddoon kunooti:
Zoonii Haala Qilleensaa Tiroopikaalaa : Naannoo Ikuwaatorii tilmaamaan digrii 23.5 latitude kaabaa fi kibbaa gidduutti argama. Zooniin qilleensaa tiroopikaalaa waggaa guutuu ho’i ol’aanaa ni mudata. Jiidhina olaanaa fi rooba baay’ee kan qabu yoo ta’u, jijjiiramni ho’a waqtii xiqqaadha. Bosonni roobaa fi saavaanaa tiroopikaalaa zoonii kana keessatti kan mul’atu yoo ta’u, biqiltoota lalisaa fi bineensota bosonaa adda addaatiin beekamu.
Zoonii Haala Qilleensaa Subtiroopikaalaa: Latituudii kaabaa fi kibbaa tilmaamaan digrii 23.5 fi 40 gidduutti kan argamu, naannoon qilleensaa subtiroopikaalaa akka waliigalaatti ganna ho’aa fi jiidha qabuu fi qorra salphaa qaba. Sadarkaa rooba giddu galeessaa hanga ol’aanaa kan mudatu yoo ta’u, yeroo baay’ee waqtii jiidhaa fi gogiinsa adda ta’e qaba. Naannoowwan zoonii kana keessa jiran kutaalee Meditiraaniyaanii, kibba Ameerikaa fi baha Awustiraaliyaa of keessatti qabatu.
Zoonii Haala Qilleensaa Giddugaleessaa: Latituudii kaabaa fi kibbaa tilmaamaan digrii 40 fi 60 gidduutti kan argamu naannoon qilleensaa qabbanaawaa ta’e kun waqtii adda addaa afur agarsiisa: arfaasa, ganna, birraa fi qorra. Ho’a giddu galeessaa, ganna ho’aa hanga ho’aa fi qorra qabbanaawaa hanga qorraa qaba. Roobni garaagarummaa qaba, raabsiin isaas walfakkaata ta’uu danda’a ykn akkaataa waqtii agarsiisuu danda’a. Bosonni, lafti margaa fi naannoo qonnaa naannoo qilleensa qabbanaawaa ta’e keessatti baay’inaan argamu.
Zoonii Haala Qilleensaa Poolaarii: Zooniin qilleensa poolaarii naannoo pooloota lafaa, tilmaamaan digrii 60 latitude kaabaa fi kibbaa bira darbee argama. Ho’i qabbanaa’aa fi rooba gadi aanaan amala isaati. Ganna gabaabaa fi boqonnaa kan qabu yoo ta’u, qorri garuu dheeraa fi qorraa dha. Bubbee, tundraa fi biqiltoonni baay’ee hin mul’anne naannolee kanneen irratti arkamu.
Garaagarummaa Ijoo-Weather(Haala qilleensa) and Climate (Qilleensa)
Garaagarummaan haala qilleensaa fi qilleensas inni guddaan iskeelii yeroo fi bal’ina iddoo irratti argama. Haalli qilleensaa haala qilleensaa yeroo gabaabaa, battalaa bakka fi yeroo murtaa’e keessatti ilaalame ibsa. Kanuma waliin qilleensii(climate) haala yeroo dheeraa fi giddugaleessa haala qilleensaa naannoo teessuma lafaa guddaa irratti mul’atu agarsiisa. Haalli qilleensaa daayinamikii fi saffisaan jijjiiramuu kan danda’u yoo ta’u, qilleensi ammoo amala haala qilleensaa naannoo tokkoo caalaatti tasgabbaa’aa fi yeroo dheeraa kan agarsiisudha. Haalli qilleensaa(weather) waan guyyaa guyyaan nu mudatu yoo ta’u, qilleensi (climate) haala qilleensaa guddaa waggoota dheeraaf sirna ikoo naannoo tokkoo, qonnaa fi gocha hawaasaa irratti dhiibbaa uume bakka bu’a.