Haala Qilleensaa Garmalee: Harikeenii fi Obomboleettii

Harikeenii

Hurikeenii saayikiloonii tiroopikaalaa jedhamuunis kan beekamu, obomboleettii gurguddaa fi naanneffamuu fi bishaan galaanaa ho’aa irratti uumamuudha. Akkaataa idileetti naannoo tiroopikaalaa ykn subtiroopikaalaa keessatti kan guddatan yoo ta’u, qilleensa cimaa, rooba cimaa, dambalii obomboleettii fi lolaa uumamuu danda’uun kan beekamanidha. Harikeeniin anniisaa isaanii bishaan galaanaa ho’aa irraa kan argatu yoo ta’u, bishaan galaanaa ho’aa fi jiidhina barbaachisaa ta’e uumamuu isaaniif kan kennudha. Caasaan obomboleettii naannoo giddugaleessaa dhiibbaa gadi aanaa ija jedhamu kan of keessaa qabu yoo ta'u, dallaa ijaa qilleensa cimaa fi rooba cimaa qabuun marfamee jira. Guddinni fi ciminni Harikeenii garaagarummaa qabaachuu danda’a, obomboleettii xixiqqoo sadarkaa 1 irraa kaasee hanga obomboleettii guddaa sadarkaa 5 saffisa qilleensi sa’aatii tokkotti kiiloo meetira 250 ol ta’etti. Dhiibbaan obomboleettiin geessisu baayʼee hamaa taʼuu dandaʼa. Qilleensi cimaan gamoo, bu’uuraalee misoomaa fi biqiltoota irratti miidhaa guddaa geessisuu danda’a. Roobni cimaan lolaa bal’aa fiduu danda’a, naannoo qarqara galaanaa fi biyya keessaa balaadhaaf saaxiluu danda’a. Dambaliin obomboleettii fi olka’iinsi galaanaa bal’inaan naannoo qarqara galaanaa bishaaniin guutee, dhiqannaa fi lolaa qarqara galaanaa guddaa fiduu danda’a.

Fakkii: Uumama Harikeenii                                                    

Maddi: Qing-He Zaang, Yong-Liang Zaang, Chi Wang, Kjellmar Oksavik, Larry R. Lyons, Michael Lockwood, Hui-Jen Yang, Bin-Bin Tang, Jøran Idar Moen, Zan-Yang Xing, Yu-Zhang Ma, Xiang-Yu Wang, Ya-Fei Ning & Li-Dong Xia, CC BY-SA 4.0 <https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0>

Obonboleettii-Tornadoes

Tornaadoon utubaa qilleensaa humna guddaa qabuu fi saffisaan naanneffamuu fi duumessa obomboleettii irraa gara lafaatti diriirudha. Yeroo baayyee duumessa mul’atu fi qilleensa cimaa naanneffamuun kan beekamanidha. Tornaadoon yeroo baayyee obomboleettii cimaa irraa kan uumamu yoo ta’u, bakka olka’iinsi cimaan fi qilleensi ciccituun guddina isaaniif haala barbaachisaa ta’e uumu. Tornadoes guddinaa fi ciminaan garaagarummaa qabaachuu danda'a, tornado dadhabaa saffisa qilleensi sa'aatii tokkotti 110 mph (177 km/h) gadi ta'e irraa kaasee hanga tornado hamaa sa'aatii tokkotti 200 mph (322 km/h) ol ta'etti. Saffisa guddaadhaan deemanii karaa isaanii irratti aarsaa badiisaa dhiisuu danda’u. Tornaadoon naannoowwan akka giddu galeessa Ameerikaa (yeroo baayyee Tornado Alley jedhamuun waamamu) keessatti baay'inaan mul'ata, garuu kutaalee addunyaa biroo malee hunda isaanii ta'uu danda'u. Tornaadoon amala saffisaan jijjiiramuu fi umriin isaanii gabaabaa taʼeen kan beekamu siʼa taʼu, sirritti tilmaamuun rakkisaa taʼa.

Suuraa: Tornado Madda: Joon K Raatgeber, CC BY 3.0 <https://creativecommons.org/licenses/by/3.0>