Dhagaa, Albuuda fi Foossilii

Dhagaa, albuudni fi fosiliin ji'ooloojii lafaa keessatti qaamolee barbaachisoo ta'an yoo ta'an, seenaa fi walnyaatinsa lafaa irratti hubannoo gatii guddaa qabu kenna. Adeemsa waggoota miliyoonaan lakkaa'aman keessatti pilaaneetii keenya bocan ilaalchisee ragaa qabatu.

Marsaa Dhagaa: Dhagoonni walitti qabama jajjaboo albuudaa yoo ta’an, isaanis uumamaan wantoota inorganik ta’aniidha. Isaanis uumamuu isaanii irratti hundaa’uun gosoota gurguddoo sadiitti ramadamu: dhagaa Igneous, Sedimentary fi Metamorphic dha. Marsaan dhagaa adeemsa walitti fufiinsa qabuu fi akkaataa dhagaan yeroon itti uumamuu, jijjiiramuu fi deebi’ee fayyadamuu danda’u ibsudha.

Uumama Dhagaa Igneous: Dhagoonni igneous kan uumaman yeroo magma ykn laavaan baqe qabbanaa’ee jabaatudha. Fakkeenyonni isaanii Basaaltii, Giraanaayitii fi Obsidiyaan ni argamu. Kunis sochii volkaanoo ykn jabaachuu qola lafaa keessaatiin ta’uu danda’a.

Yeroo booda dhagaawwan kun adeemsa qilleensaa, bishaanii fi bubbeedhaaf saaxilamu. Isaanis gara xixiqqoo fi biyyee xixiqqootti caccabu. Isaan kun qilleensa ykn bubbeedhaan geejjibamee bakka haaraa kan akka lageen, haroowwan ykn bishaan galaanaatti kuufamu. Yeroo booda seedimentiiwwan kun dhiibbaa jalatti kuufamanii walitti qabamuun dhagaa Sedimetarii uumu.

Uumama Dhagaa Seedimentii: Karaa litifikeeshiniin seedimentiin walitti makame walitti simintoo ta’ee dhagaa biyyee jabaa ta’a. Fakkeenyonni dhagaa cirrachaa, dhagaa liimsaa fi shale dha. Foosiliin yeroo baay’ee dhagaa seedimentii keessatti argama.

Meetaamoorfiizimii: Dhagoonni yeroo ho’a, dhiibbaa ykn jijjiirama keemikaalaa qoorqoorroo lafaa(earth`s crust) keessatti raawwataman meetaamoorfiizimii keessa darbu. Kunis dhagaa gara gosa haaraa kan uwwisaa fi walnyaatinsa albuudaa adda addaa qabanitti jijjiira. Fakkeenyonni isaanii Marbilii, Slate fi Quartzate kan jedhamanidha.

Baqinaa fi Uumama Dhagaa Igneous: Dhagoonni meetaamoorfii sababa ho’aa fi dhiibbaa dabaluutiin daran baqfamuuf yoo saaxilaman ammas maagma baqe ta’uu danda’u. Maagmaan kun gara gubbaatti ol bahee qabbanaa’ee dhagaa ibiddaa haaraa uumuun marsaa deebisee jalqabuu danda’a.

Fakkii: Uumama dhagaa.

Madda: (Kreislauf_der_gesteine.png: Kan jalqabaa olkaa'e Wiikiipiidiyaa Jarmanii irratti Chd ture. Hojii bu'aa: Awickert, CC BY 3.0 <https://creativecommons.org/licenses/by/3.0>

Albuuda

Albuudoonni uumamaan kan argaman, wantoota inorganik ta’anii fi walnyaatinsa keemikaalaa addaa fi caasaa kiristaala qabani dha. Isaanis ijaarsa dhagaa yoo ta’an adeemsa ji’ooloojii adda addaatiin kan uumamanidha. Albuudni halluu, calaqqisa, jabinaafi ciccituu dabalatee amaloota fiizikaalaa hedduu agarsiisu. Fakkeenyonni albuudotaa koowartii, feldspaar, kaalsaayitii fi heemaatiiti. Fayyadama qabatamaa hedduu kan qaban yoo ta’u, industirii ijaarsaa, elektirooniksii fi faayya keessatti kan itti fayyadamanidha.

Foosilii

Foosiliin haftee orgaanizimoota durii dhagaa keessatti argamaniidha. Isaanis ragaa gatii guddaa qabu kan bifa lubbu qabeeyyii darban kan kennan yoo ta’u, jijjiirama sanyiiwwanii fi sirna ikoo naannoo irratti hubannoo ni kennu. Foosiliin albuuda, kaarboonii ykn boolla amber ykn tar keessatti kunuunsuun uumamuu danda’a. Isaanis haftee biqiltootaa, bineensotaa fi maayikiroo-orgaanizimoota illee of keessatti qabachuu danda’u. Ogeeyyiin paleontologist seenaa jireenyaa lafarra jiru hubachuu fi iccitii sanyiiwwan badan hiikuuf fosiilii qoratu. Dhagaa, albuudaa fi fosiilii qorachuun ji'ooloojii fi paleontology'f barbaachisaa waan ta'eef, saayintistoonni seenaa ji'ooloojii lafaa walitti qabuu fi naannoo ishee darbe hubachuuf gargaara. Ji’ooloojistoonni taateewwan ji’ooloojii darban irra deebi’anii ijaaruu fi balaa uumamaa mudachuu danda’u tilmaamuun amala fi raabsa dhagaa fi albuudaa qorachuu danda’u. Foosiliin ragaa bifa jireenyaa darbee kan kennu yoo ta’u, adeemsa jijjiirama tirannaa fi jijjiirama ikoloojii hubannoo keenyaaf gumaacha.

Fakkii: Foossilii, Seenaa Duraa fi fakkii Amoonotaa

Dhagaa, albuudaa fi fosiilii walitti qabuu fi qorachuun hojii bohaartii beekamaa ta'ee fi namoonni dhuunfaa bareedina uumamaa lafaa dinqisiifachuu fi seenaa ji'ooloojii ishee darbe irratti hubannoo akka argatan kan taasisudha. Muuziyeemii fi dhaabbileen barnootaa yeroo baayyee beekumsa saayinsii fi dinqisiifannaa hambaa ji'ooloojii pilaaneetii keenyaa guddisuuf walitti qabama dinqisiisaa agarsiisu.