Daangaawwan Garaagarummaa

Teektooniksii gabatee daangaawwan adda addaa naannoowwan gabatee tektoonikii walirraa fagaachaa jiranidha. Daangaawwan kunniin kan mallatteeffaman meeshaan mantiilii irraa ol ba’uudhaan yeroo gabateewwan addaan ba’an qoorqoorroo haaraa uumuuf. Daangaawwan adda addaa adda durummaan qarqara galaanaa walakkaa fi gaarreen bishaan jalaa galaana lafaa diriirsan irratti argamu. Daangaawwan adda addaa gosoota gurguddoo lama qabu:

Daangaa Garaagarummaa Galaanaa: Daangaawwan kanneen irratti, gabatee galaanaa lama walirraa fagaatu. Maagmaan qaawwa gabatee socho’aan uumame guutuuf mantiilii irraa yeroo ol ka’u qabbanaa’ee jabaatee qoorqoorroo galaanaa haaraa uuma. Giddugaleessa Atlaantiik Riidjiin fakkeenya guddaa daangaa galaanaa addaan ba’eedha, Galaana Atlaantiik keessa kan fiigu fi Ameerikaa Kaabaa Awurooppaa irraa kan dhiibudha.

Daangaawwan Ardii Garaagarummaa: Daangaawwan kun kan uumaman yeroo gabateewwan ardiilee addaan socho’an. Akkuma gabatee addaan ba’uun, litosfeerri diriiree fi qallachaa, gammoojjii ciccitaa fi, ta’uu danda’a, bishaan galaanaa haaraa uuma. Gammoojjiin Riiftii Baha Afrikaa fakkeenya daangaa ardiilee addaan ba’eedha, bakka Gabatee Afrikaa gabatee Somaalee irraa addaan ba’ee, suuta suutaan gara galaana Baha Afrikaa bakka lamatti adda baasutti guddata. Daangaawwan adda addaa ti’oorii tektooniksii gabatee keessatti gahee murteessaa qabu. Isaanis itti gaafatamummaa kan qaban qoorqoorroo haaraa uumuuf, kunis uumama daayinamikii fuula lafaa irratti gumaacha qaba. Maagmaan daangaa adda addaa irratti ol ka’us albuudaa fi soorata gara gubbaatti fida, naannoo cirracha galaanaa walakkaa sirna ikoo adda ta’e guddisa. Walumaagalatti, daangaawwan adda addaa iddoowwan sochii gabatee ijaarsaa yoo ta'an, bakka litosfeerri lafaa addaan harkifamee qoorqoorroo haaraa maddisiisuu fi yeroon teessuma lafaa pilaaneetii irra deebi'ee bocuudha.

Fakkii: Daangaa Garaagarummaa

Daangaawwan walitti dhufeenyaa

Daangaawwan walitti dhufeenyaa naannoowwan pilaatonni tektoonikii lama gara walitti socho’an agarsiisu. Daangaaleen kunniin, uumamuu gaarreen, boolla galaanaa gadi fagoo, kirkira lafaa fi dhohinsa volkaanoo dabalatee sochii ji’ooloojii cimaa wajjin kan walqabatan dha. Daangaawwan walitti dhufeenyaa gosoota gurguddoo sadii qabu: walitti dhufeenya galaanaa-galaana, walitti dhufeenya galaanaa-ardii fi walitti dhufeenya ardii-ardii.

Walitti dhufeenya Galaanaa fi Galaanaa: Haala kana keessatti, gabatee galaanaa lama walitti bu’u. Yeroo baay’ee gabatee tokko dulloomaa fi qabbanaa’aa waan ta’eef, adeemsa subduction jedhamu keessatti akka dhangala’uu fi isa kaan jalatti akka lixu taasisa. Gabatee subducting gara mantle lafaa gadi bu'uun boolla galaanaa gadi fagoo uuma. Yeroo gabatee sun lixu, baala’ee maagmaa uuma, kunis uumamuu arkii odola volkaanoo fiduu danda’a. Fakkeenyi beekamaan isaas, Galaana Paasifikii dhihatti argamu, boolla Maariyaanaa fi Odoola Maariyaanaati.

Fakkii: Gabateewwan Walitti dhufeenya Galaanaa-Galaana

Madda: Domdomegg, CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0

Walitti dhufeenya Galaanaa-Ardii: Asitti, gabatee galaanaa gabatee ardii waliin walitti bu’a. Gabatee galaanaa dhangala’aan gabatee ardii jalatti gadi bu’a. Subduction kun gaarreen qarqara galaanaa fi boolla galaanaa gadi fagoo akka uumaman taasisuu danda’a. Gaarreen Andees Ameerikaa Kibbaa fi Boolla Peeruu-Chiilii fakkeenya walitti dhufeenya galaanaa fi ardii ti.

Fakkii: Daangaa Galaanaa fi Ardii

Walitti dhufeenya Ardii-Ardii: Qoorqoorroon ardiilee dhangala’aa xiqqaa waan ta’eef, lamaan isaanii iyyuu yeroo gabateewwan ardii lama walitti bu’an gadi bu’uuf dhangala’aa miti. Kanaa mannaa, gabateewwan lamaan isaanii iyyuu ni buqqaʼuu fi dachaʼuudhaan gaarreen gurguddaan akka uumaman godha. Himaalaayaas, sababa walitti bu'iinsa Gabatee Hindii fi Gabatee Yureeshiyaa gidduutti uumame, fakkeenya guddaa walitti dhufeenya ardii-ardiiti.

Fakkii: Daangaa Ardii-Ardii

Daangaawwan walitti dhufan fuula lafaa bocuu fi adeemsa ji'ooloojii oofuu keessatti murteessaadha. Walitti bu’iinsi fi gadi bu’iinsi gabatee daangaawwan kanneen irratti raabsa lafaa, uumamuu amala ji’ooloojii fi daayinamiksii litosfiira pilaaneetii irratti dhiibbaa guddaa qaba.

Daangaawwan islaayidii

Daangaawwan islaayidii tektoonikii gabatee, daangaawwan jijjiirraa jedhamuunis kan beekaman yoo ta’u, yeroo gabatee tektoonikii lama wal bira darbanii garagalchaan wal bira darbanitti kan uumamanidha. Daangaawwan biroo bakka gabatee walitti bu’an ykn addaan socho’an irraa adda ta’ee, daangaawwan jijjiirraa sochii cinaachaa of keessaa qaba. Kirkirri lafaa fi sochiin volkaanoo guddaan jiraachuu dhabuun yeroo baayyee daangaawwan kana kan amala qabudha. Yeroo gabatee wal irratti ciranii, dhiphinni daangaa irratti hamma bifa kirkira lafaatiin akka tasaa gadhiifamutti walitti qabama. Kirkirri lafaa kun gadi fageenya kan hin qabne ta’us humna guddaa fi balleessuu kan danda’u yoo ta’u, baay’inaan naannoo namoonni jiraatanitti yoo uumaman. Daangaa jijjiirraa beekamaa keessaa tokko Kaalifoorniyaatti kan argamu San Andreas Fault yoo ta’u, bakka gabatee Paasifikii fi Ameerikaa Kaabaa wal bira darbanii siqanii jirudha. Daangaawwan jijjiirraa adda durummaan sochii diriiraa wajjin kan walqabatan yoo ta’u, adeemsi kun buqqa’iinsa dhaabbataa fiduu danda’a. Sochiin dhaabbataa daangaa irratti taasifamu scarps fault uumuu danda’a, bakka gama tokko fault isa kaanii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu olka’ee mul’ateera. Walumaagalatti, daangaawwan jijjiirraa kan amala qaban, gabatee tektoonikii wal bira darbanii garagalcha (horizontal sliding) ta’uu isaaniiti. Isaan amala ji’ooloojii diraamaa kan akka gaarreen ykn boolla galaanaa gadi fagoo daangaa walitti dhufeenyaa ykn addaan ba’e irratti argaman kan hin qabne ta’us, daangaawwan jijjiirraa gabatee liitosfeerii lafaa irra deebi’anii raabsuu fi sochii waliigalaa gabatee tektoonikii keessummeessuu keessatti murteessaadha.

Fakkii: Daangaa Islaayidi